Hienoa ja upeeta olla vihdoin tässä vaiheessa. Omin tehottomin konstein yrittäminen sai nyt jäädä historiaan. Nyt tuntuu niin hyvältä aloittaa jotain toivottavasti ratkaisevaa.
Annalle ja mammahaaveilijalle kiitokset rauhoittavasta infosta ja tsemppitoivotuksista. Puregonia on nyt pistelty nahan alle eilen ja tänään, aina ilta kasilta. Pistäminen on tosi helppoa. Eilen kun piikitin ekaa Puregon-piikkiä, niin käsi alkoi täristä ihan älyttömästi heti kun näin sen pienen ohuen injektioneulan. Aikas nopsasti keräsin itseni ja pistin. Parisen vuotta sitten multa leikattiin sappi ja jälkihoitona piti piikittää itseään muistaaksen noin kuutena päivänä. Silloin ekat piikit tuntuivat tosi hankalilta. Oikeastaan silloin itseään piikittäminen oli aivan mahdoton ajatus. Onneksi selvisin silloin kunnialla ja nyt tuon kokemuksen siivittämänä piikittelen kuin vanhatekijä. 
Olo on ollut ihan ok lukuunottamatta ilta kuuden maissa ollutta noin tunnin kestävää vatsakipua ja kuvottavaa oloa. Enpä tiedä voiko se jo johtua Puregonista vai oliko se ihan jotain muuta. Pistos kohtaa kirvelee jännästi noin 10-15 minuttia pistoksen jälkeen, mutta muuten Puregonista ei ole tullu mitään muita erityisiä oireita tässä näin alkuvaiheessa.
Olo on ollut ihan ok lukuunottamatta ilta kuuden maissa ollutta noin tunnin kestävää vatsakipua ja kuvottavaa oloa. Enpä tiedä voiko se jo johtua Puregonista vai oliko se ihan jotain muuta. Pistos kohtaa kirvelee jännästi noin 10-15 minuttia pistoksen jälkeen, mutta muuten Puregonista ei ole tullu mitään muita erityisiä oireita tässä näin alkuvaiheessa.
Torstaina olis eka ultra. Tässä tuntuu nyt niin kovin kiireiseltä näiden piikitysten kanssa etten tuota ekaa ultraa niin kärsimättömänä odota. On vain niin tosi rauhoittavaa, kun piikitykset on vihdoin käynnissä.
etten tuota ekaa ultraa niin kärsimättömänä odota. On vain niin tosi rauhoittavaa, kun piikitykset on vihdoin käynnissä.Oonailonalle kiitokset hyvien uutisten toivotteluista. Niitä ja kaikenlaisia kommentteja on tosi hieno saada. Ajattelin kirjoitella tänne blogiin ainakin aina kun jotain tapahtuu vähän niinkuin itselleni muistiin ja sehän on vain mukavaa jos jollain toisellakin on kiinnostusta höpinöitäni lueskella. 
Kiva kuulla että jo onnellisesti raskautunut pikkusisko jännää meidänkin mukana. Minäkin kiinnostuneena lueskelen eri tilanteissa olevien vaiheista. Muiden kirjoittamista kokemuksista saan niin todella paljon arvokasta tietoa. Lisäksi esim. lapsettomuushoidoissa olleiden raskaana olevien naisten blogit tuovat hymyn kasvoilleni, herättävät unelmani ja päästävät haaveeni lentoon.
Hyvää alkanutta viikkoa!
Kommentit