Eilen maanantaina siirrettiin Top(?)-alkio. Alkionsiirto oli yllättävän inhottava. Odotin että se käy ihan lennossa. Vasemman, eli sen helpomman puolen, punktiokin oli kivuttomampi ja miellyttävämpi. Hoitajan mukaan kohtuni outo asento varmasti vaikeutti siirtoa. No mutta se on nyt ohi ja eikä se nyt niin paljoa sattunut, että siitä traumoja jäisi. Yllätti vain kuinka se tuntuikin erilaiselta kuin odotin. Kohdun limakalvo oli 13 mm; kuulemma hyvä. Munasarjat olivat punktion jälkeen toipuneet todella hyvin, eikä verenvuodoista ollut enää jälkeäkään. Siirron jälkeen nähtiin vielä ultraäänikuvaa kohdussa olevasta alkiosta. Se oli kiva ylläri, vaikkakin se oli tietty vain tosi pikkuruinen piste siinä näytöllä, mutta niin tärkeä ja rakas. 

Siirron jälkeen mentiin vielä käymään lääkärin vastaanottohuoneessa. Taas yllätys; meidän hoito olikin tehty IVF:nä, koska mieheni siittiöiden liikkuvuus oli ollut tosi hyvä. Siittiöiden muodossa ei ollut suurta muutosta aikaisempaan, mutta silti hienoa. Lääkäri kehoitti elään ihan normaalia elämään seuraavien piinaviikkojen ajan. Lugesteronia tulee käyttää sunnuntaihin 22. marraskuuta asti ja 23.11. saa mennä klinikalle raskaustestiin, jos siis menkat ei sitä ennen tule (ja toivottavasti ei tulekaan!). Yllätykseksi saimme vielä alkiostamme kuvankin.

Eilen, siirtopäivänä, ja tänään on ollu ihan vähän verenvuotoa, tai ei sitä taida voida vuodoksi kutsua, kuulunee asiaan. Olo on ollut tosi hyvä välillä vähän alavatsassa nippailee, mutta taitaa johtua vain näistä toimenpiteistä ja kaikista piikitetyistä hormoneista. Tänään illalla ajattelin tehdä listan kaikista asioista joita voin piinapäivien ajankuluksi puuhastella. Mieheni haluaisin pakastimen täyteen pullaa ja munkkeja ym. herkkuja ja onneksi joulukin on tulossa, joten nyt onkin hyvä aloittaa tänvuoden jouluaskareet jo näin marraskuussa.