Viime lauantain oli aivan huippupäivä. Mä tunsin useaan otteeseen vauvan potkuja ja jossain vaiheessa menin oikein sängylle niitä tarkemmin tunnustelemaan. Laitoin käteni siihen vatsan päälle ja yllätyksekseni tunsin potkun myös käteeeni. WAU! Miehenikin tuli tätä ihmettä tunnustelemaan, vaikka sanoinkin että ei se pikkuinen varmaan nyt tietty potki kun oikein tullaan sitä porukalla kuulosteleen. Mieheni laittoin kätensä samaan paikkaan jossa kätenikin oli ollut ja ei mennyt kuin alle puoliminsaa niin johan potkut osuivat miehenikin tunnusteltavaksi ja olihan ne oikein parit kunnolliset sarjapotkut. Niitä sitten ihmeteltiin hymyssäsuin ihan koko viikonloppu. Siis aivan huippua!

Eilen, rv 22+3, kävin taas neuvolassa. Siellä oli neuvolatädin lisäksi mukava ja reipas kätilöopiskelija eli käynti oli taas oiken leppoisa ja miellyttävä.  Tietty taas tehtiin tutut mittaukset: hemoglobiini yhä 125, kuulemma loistava. Verenpaine vähän laskenut edellisestä eli sekin silti ihan hyvä. Mulle on tullut vähän painoa lisää, mutta kuulemma normaalia. Seuraavaan neuvolakertaan yritän kyllä pitää taas painon samoissa. Nyt tais tulla herkuteltua vähän liikaa    . Fundus-mitta 22 cm eli ihan reippaasti oli kohtu kasvanut. Pikkuherran sykettä kuunneltiin ja se oli ihan hyvä paitsi että ilmeisesti istukka vaimensi kuuluvuutta jonkinverran. Herra oli mukavasti liikkeellä lähes koko neuvolakäynnin ja hienosti osas potkasta doblerin anturiinkin. Sain neuvolasta Kelaa varten hakemuspapereita ja info-vihkosen. Tällä kertaa tehtiin myös vauvan tuberkuloosirokotussuostumus ja sairaalaan valmiiksi jo synnytys"lähete", josta ilmenee mun henkilötietojen lisäksi laskettuaika, lääkkeet, allergiat yms. 

Tänään varmaan tulee lähetettyä tuo äitiysavustus (=äitiyspakkaus) ja äitiysraha hakemus. Vanhempainraha-juttuja tullee varmaan katsottua ja haettua sitten kun tietää enemmän sen tarpeesta, työstä ja kuinka vauvan kanssa arki oikein sujuu.

Huhtikuun loppupuolella onkin sitten jo sokerirasituskoe ja neuvolalääkärille meno.